Joulutunnelmaa

Viikonloppuna nähdään Vapriikissa?!

Antiikki- ja sisustustapahtuma Tampereen museokeskuksessa 7.-8.12.

la 11-16

su 10-16

Vapaa pääsy!

Jos et ehdi tössötyksiltäsi viikonloppuna kaupunkiin,

tuu poikkeen maalla!

Makasiinin joulumyynti 10.-22. joulukuuta.

Avoinna päivittäin 10-17

Kyröspohjantie 240, Hämeenkyrö.

Täytyy vaan saada makasiini järjestykseen:

Jouluisissa fiiliksissä

-Marianne

Lintupussukat

Mä avauduin joskus blogini alkuaikoina lintukammostani.

Mutta silti toi lintu on ihan kiva aihe ompeluksissa.

Kurjat kuvat, mutta mikä on päivänvalo, ku ei sellasta oo?!

-Marianne

Kietaisupellavamekko

Epätavallinen ompelus (mulle)

:

*kangas on ihan pakalta (ohut pellava)

*malli on ihan oma

Vuorikangas on kierrätettyä pussilakanaa. Napit löysin Kädentaidot-messuilta, Peikonpojan pöydästä.

Samalla kertaa synty toinen tällanen pellavamekko erilaisilla napeilla (koko n. 110/116). Laita viestiä, jos haluisit ostaa hintaan 30 €.

Pieni lintulaukku sopii styleen!

-Marianne

Lumitähtilaukut

Jospa vaan olis lunta maassa!

Tein pari talvista villakangaslaukkua, jotka koristelin pitsein, nauhoin, helmin ja lasikoristein (ehkä pienet lasikoristeet näkyy kuvissa, jos oikein tarkkaan katsoo..)

Olisko voinut vielä jotain hörsöä laittaa...?

Ja ei viikkoa ilman pussukkaompelua!

Tämä pussukka on ommeltu äitin kirpparilta löytämästä samettiverhosta.

Näistä tuotoksista vois päätellä, että mä oon tosi romanttinen hörhö, mutta oikeesti en oo yhtään.

Pidän kyllä pitseistä niinkus näkyy.

-Marianne

On niitä...

...nimittäin enkeleitä.

Ja päiväunilla näin unta myös kummituksista, että niidenkin olemassaolo on sitten todistettu!

Aina tilaisuuden tullen oon näperrellyt pitsiliinoista ja muista pitsiaarteista pieniä enkeleitä.

Eli myönnettävä se on, taidan olla jouluttaja!

Mutta pitäsköhän noille tyypeille laittaa vielä tukkaa tai joku sädekehä, ku ne on vähän kaljun näkösiä?

Ja asiasta ihan toiseen, näppäsin huutokaupasta joskus löytämästäni kunniakirjasta kuvan. Irja Vasku -niminen täti on saanut kunniakirjan vuonna -52 osallistumisesta Köyliö-Kokemäki Karja- ja Konenäyttelyn käsityöosastoon.

Irja on menestynyt mattojen kudonnassa (3 pongoo), mutta patjakankaat ei oo ollut menestys (vain 1 pongo)! 

Todella sympaattista!

Sympatiaa loppuviikkoonne!

-Marianne

Tyynyjä pukkaa

Torstai on tyynyjä täynnä!

Ja kaikki materiaali on taas kierrätettyä, tietty. 

Paitsi nuo koristenauhat.

Tämän tyynyn keskiössä oleva talo on huovutetusta kirppisvillapaidasta.

Oon ollut aikeissa vaihtaa ton Jääkarhumaan ylätunnisteen (jo ainakin vuoden)!

Tiedän, että tää näyttää enemmän leivontablogilta!

Mutta jotenkin mua himottaa olla enemmän ompelukoneella ku tällä tietokoneella.

Joten heippa!

-Marianne

Valkoista pellavaa

Vanhoista pellavapöytäliinoista, pyyheistä ja serveteistä saa ihanaa materiaalia monenlaisiin ompeluksiin. Niissä on niin kaunis kiilto!

Tuohon pyöreään tyynyn käytin jonkun kauniisti kirjomat nimikirjaimet. MUTTA tuleeko siitä liikaa mieleen makkaramainos?!

Kun katsoo tarkkaan, tuossa neliönmallisessa tyynyssä näkee kauniit kudotut kuviot.

Ja sitten peitto, jonka pohja on pellavainen (tai puolipellavainen) pöytäliina. Hiukan reikäisestä kirjotusta pöytäliinasta leikkasin nuo kukkakirjonnat ja peiton taustakankaana on mummon vanhat verhot.

Tämä sänky on muuten meidän naperoiden yhteissänky nykyään! Tosi söpöä, kun ne nukkuu samassa sängyssä. Sänky on metrin leveä. Järjestyshäiriöiden vuoksi pienempi menee aikasemmin nukkuun ja tyynyt laitetaan eri päihin sänkyä. Kun pienessä makuuhuoneessa on vain yksi sänky, säästyy tilaa myös leikeille. 

Hätiköin vähän ja kuvasin peiton ennen ku se oli ihan valmis!

Että jos näitte harsinlankoja ja nuppineuloja, näitte IHAN oikein!

-Marianne

Jouluvouhottaja

En halua olla mikään jouluvouhottoja, mutta...

Tai no okei, ehkä vähän, mutta en kaupallinen sellainen. 

Kaikkee kaunista voi nykertää jo lokakuussa.

Pussukat on mainioita joululahjoja, koska niihin voi kätkeä saajalle jotain henkilökohtaista.

Nämä pussukat ompelin kierrätyspellavasta ja kirppikseltä löytyneistä pitseistä.

Aina on syy lähtee kirppikslle pöyhimään. Miehelle perustelen kirppisreissuja sillä, että mulla on vähän materiaalipula. Ihana kierre: kirppisreissut johtaa ompelupuhiin ja sitten tarviikin lähteä etsiin taas uutta materiaalia!

Pussukkamallin rakennetta oon esitellyt aikasemmin.

Mukavaa viikkoa!

-Marianne

Veljeshupparit

Lahjat on aina niin kiva tehdä itte. Mutta aika on rajallista! Ja kun tekee kiireessä, tulee amatöörimäisiä virheitä. Onko mitään ärsyttävämpää kuin purkaa kiireessä?! Se ei oo sopivaa katsottavaa/kuunneltavaa perheen pienimmille...

Mutta valmista tuli kuitenkin ennen synttärijuhlien alkua:

En ehkä pukis lapsia samiksiin, mutta kiireessä laiskuus iski ja tein samalla surautuksella veljeksille samanlaiset. Veljesten äiti saa sit päättää, käyttääkö pojat huppareita samaan aikaan!

Vai päättääköhän veljekset itte!?

Turkoosi tikattu trikoo on Triteksistä, resori ja sydänkangas kirppikseltä.

-Marianne

Tuikkuaskartelu

Täällä kertaa jotain tosi simppeliä!

Nämä kierrätyshenkiset tuikkuaskartelut onnistu mainosti yhdessä 4-vuotiaan kanssa.

Ideaa en voi omia itselleni. Kerttu on askarrellut kerhossa tuon pilttipurkki-tuikkulyhdyn ja me tehtiin eilen kotosalla isompiin lasipurkkeihin.

Ohensin erikeepperiä vähän vedellä ja haimme hiekkalaatikosta hiekkaa, johon sekoitimme vähän kultahilettä. Kimaltelu ei näy kuvissa niin hyvin kuin livenä. Äiti levitti liimaa kurkin pintaan ja tytär ripottili hiekka-hileseosta. Kun liima oli kuivunut, viimeistelimme pitseillä, napeilla ja höyhenillä.

Suosittelen kokeilemaan ennen kuin hiekkalaatikot jäätyy!

-Marianne

Syksyinen villatakki

Jee, syksy on niin mukavaa aikaa! 

Oon vissiin aika tunnollista sorttia, ku mun mielestä sohvan nurkassa kyhjöttäminen kera neulomuksen pitää ansaita. Ensin on mukava ulkoilla ja tehdä pihahommia ja parhaassa tapauksessa vähän palellakin. Sitten onkin lupa neuloa ja tuijotella jotain hömppää...

Tällästä synty tän syksyn ekoilla viileillä ilmoilla :

 Lanka on  Hjertegarnin Incawool.

Jos nyt valitsisin lankaa, päätyisin johki ohuempaan.

Ohje on täältä. Kaulahuivin tein jämistä. Sipuli on mummun virkkaama.

Malli oli mukava neuloa. Villatakki tehtiin yhtenä kappaleena, joten ommeltavaksi jäi ainoastaan hihan saumat.

Nauttikaa syyspäivistä!

-Marianne

Kaakelit

Tältä ne itetehdyt kaakelit näyttää!

 Ennenhän tuossa kaasuhellan kohdallakin oli paneelia, mutta maali ei oikeen tykänny kuumuudesta (ehkäpä palotarkastaja ei olisi pitänyt paneelista!) Ristiriitasiks fiilikset tekee se, että laatat on erikokoisia ja sen takia saumat vähän mitä sattuu.

 Ensin saumat oli sellaset betonin harmaat ja sitten ostimme grafiitin harmaata sauman värjäysainetta. Toi väri ny ei tosiaan oo lähelläkään grafiitin harmaata! Mieskin sano: "No nii, nythän ne näyttää siltä ku ne olis sinitarralla kiinni seinässä." Olisivatpa laittaneet saumanvärjäyspurkin kylkeen sävyksi "Sinitarra"!

 Siinä ne nyt on ja pysyy. 

Äitikin sa no diplomaattisesti, että on ne ainakin persoonalliset!

Hyvää viikonloppua!

-Marianne

Puutarhapöytä

Ulkona paistaa aurinko ja väillä sataa rakeita.

Tiedä nyt sitte, onko aihetta enää puutarhakuville, mutta tällasen väkästin loppukesästä:

Noi reunalaatat tein keramiikkakurssilla kaulitsemalla pitsiä saveen. Keskusta kertoo omaa tarinaansa rakkaista rikkoutuneista astioista. Jos ite rikkoo jonkun ihanan astian, niin ei harmita läheskään niin paljoa, kun tietää, että se voi jatkaa elämäänsä mosaiikkina. Lapset se tieto taitaa päästää pälkähästä: "Äiti, siitä voi tehdä vielä vaikka pöydän!"

Oon uhonnut täällä blogissa tekeväni laatat meidän keittön välitilaan kaasuhellan kohdalle. Teinkin. Ja ne on seinässäkin. Mutta en oo ihan varma, tohdinko esitellä niitä täällä. - ne herättää mussa vähän ristiriitaisia tunteita!

-Marianne

Kastelahja

 Suloiselle, pienelle, kummipojalle!

Pussukan alla olevan tyynyn ompelin silkin paloista ja kirppislöytöpöytäliinasta.

Äiti! anna pojulle VITOLIA! -pussukka kätki sisälleen Aino-kummilusikan.

-Marianne